Hei vaan kaikki pikku karvapallerot/posliinipylleröt.
Aloitin tekemään Youtubeen videoarvosteluja. Tällä hetkellä tarjonta koostuu vain Speden-leffoista, mutta eiköhän muutkin vanhat Suomi-leffat pääse käsittelyyn aikanaan. Sinne vain, hop!
http://www.youtube.com/user/SipeFilmi
Leikatun konjakin salaisuus
4. marraskuuta 2012
14. lokakuuta 2012
Nörttien rommit
Älypuhelimet ovat käteviä laitteita. Yhdellä vehkeellä saa aikaiseksi niin paljon erilaisia enemmän tai vähemmän hyödyllisiä asioita. Mutta kaikki elektroniikka vanhenee nopeasti, varsinkaan, jos sitä ei päivitä välillä. Kyllästyin oman Samsung Galaxy S:n bugailuun ja hidasteluun, joten päätin vihdoin rootata koneen ja laittaa custom-romin sisään. Päädyin Cyanogenmodiin, koska se oli ensimmäinen minkä löysin. Hyvät perustelut, vai mitä? Näillä ohjeilla homma kävi leikiten.
Reilun tunnin asennuksen jälkeen puhelimessa pyöri uusimpaan Jelly Beaniin (4.1.2 versioon) perustuva käyttöliittymä. Ero entiseen 2.3.3 versioon on huikea. Tämähän toimii nyt paremmin kuin koskaan ennen! Kaikki pyörii nyt paljon sulavammin, eikä bugailua ole (vielä) ollut. Mitä nyt puhelimen oma kamera-appsi hävisi kokonaan, mutta Playsta löytyi vaihtoehtoinen ohjelma. Lisäksi uudistuneen ulkoasun ja kaikkien isojen ja pienten ominaisuuksien ansiosta tämä tuntuu uudelta puhelimelta. Jos ei huomioi kuorien kolhuja ja naarmuja...
Oli Samsungin syy (raha) hylätä entinen lippulaivansa mikä tahansa (se on raha) ja jättää miljoonat käyttäjät vaille päivityksiä, niin onneksi internetistä löytyy pelastus. Jos Samsungin (rahanahneet paskiaiset) antamat vaihtoehdot on joko A) Osta uusi puhelin, tai B) Jatka vanhan käyttämistä epävakauksista välittämättä, niin kyllä vaihtoehto C)ustom-rom on paras.
Reilun tunnin asennuksen jälkeen puhelimessa pyöri uusimpaan Jelly Beaniin (4.1.2 versioon) perustuva käyttöliittymä. Ero entiseen 2.3.3 versioon on huikea. Tämähän toimii nyt paremmin kuin koskaan ennen! Kaikki pyörii nyt paljon sulavammin, eikä bugailua ole (vielä) ollut. Mitä nyt puhelimen oma kamera-appsi hävisi kokonaan, mutta Playsta löytyi vaihtoehtoinen ohjelma. Lisäksi uudistuneen ulkoasun ja kaikkien isojen ja pienten ominaisuuksien ansiosta tämä tuntuu uudelta puhelimelta. Jos ei huomioi kuorien kolhuja ja naarmuja...
Oli Samsungin syy (raha) hylätä entinen lippulaivansa mikä tahansa (se on raha) ja jättää miljoonat käyttäjät vaille päivityksiä, niin onneksi internetistä löytyy pelastus. Jos Samsungin (rahanahneet paskiaiset) antamat vaihtoehdot on joko A) Osta uusi puhelin, tai B) Jatka vanhan käyttämistä epävakauksista välittämättä, niin kyllä vaihtoehto C)ustom-rom on paras.
16. syyskuuta 2012
Äh pöh
Kesäloma on sitten vietetty. Huomenna on aika aloittaa uudessa työpaikassa kello 8.00. Ei ees jännitä vielä, lähinnä oleva tunne on vitutus. Vituttaa, kun tuntuu, etten ole edennyt minnekkään elämässäni, vaan vieläkin teen ns. "paska" hommia. En vielä pysty sanomaan työpaikasta mitään, varmasti ihan hyvä paikka, mutta termillä "paska" viittaan siihen, että tätä tehdään lähinnä rahan takia. En toivottavasti ole enää varastotöissä kahdenkymmenen vuoden päästä.
Töitä tehdään, että saadaan rahaa. Rahalla sitten ostetaan juttuja. Tätä kulutusyhteiskunnan lakia olen itsekkin noudattanut ja ostin elämäni ensimmäisen vahvistimen + kaiuttimet. Miksikä tuota pitäisi kutsua, kotiteatteriksi, AV-järjestelmäksi, hifi-jutskaksi? Kumminkin. Loppuviikosta pitäisi päästä noutamaan ja kiroilemaan, että prrrrrkele kun nämä ei mahu mihinkään, ja prrrrrkele kun on liian lyhyet piuhat. Ja kuulostaa, kuin joku olisi pieraissut purkkiin.
Nii, ja se parin viikon paussi tuli ja meni. Pelasin vähän videopelejä ja taisin maistaa viinaakin. Reissut peruuntui eikä tullut käytyä oikein missään muutenkaan. Paitsi planetaariossa käytiin! Siellä oltiin avaruudessa ja oli suttunen kuva. Ja Patrick Stewardin sijasta voiceoverit veti joku känisevä nörtti. Savossa ei käyty, kun lähtöpäivää edeltävä päivänä tuli naiselle puhelu, että olisi hommia luvassa. Sitten viikonloppuna alkoi viisaudenhammas oireilemaan ja sen poiston jälkeen ei sitten pystynyt lähtemään. Eikä huvittanu yksinkään mennä.
Mut kohtahan on jo joulu!
Töitä tehdään, että saadaan rahaa. Rahalla sitten ostetaan juttuja. Tätä kulutusyhteiskunnan lakia olen itsekkin noudattanut ja ostin elämäni ensimmäisen vahvistimen + kaiuttimet. Miksikä tuota pitäisi kutsua, kotiteatteriksi, AV-järjestelmäksi, hifi-jutskaksi? Kumminkin. Loppuviikosta pitäisi päästä noutamaan ja kiroilemaan, että prrrrrkele kun nämä ei mahu mihinkään, ja prrrrrkele kun on liian lyhyet piuhat. Ja kuulostaa, kuin joku olisi pieraissut purkkiin.
Nii, ja se parin viikon paussi tuli ja meni. Pelasin vähän videopelejä ja taisin maistaa viinaakin. Reissut peruuntui eikä tullut käytyä oikein missään muutenkaan. Paitsi planetaariossa käytiin! Siellä oltiin avaruudessa ja oli suttunen kuva. Ja Patrick Stewardin sijasta voiceoverit veti joku känisevä nörtti. Savossa ei käyty, kun lähtöpäivää edeltävä päivänä tuli naiselle puhelu, että olisi hommia luvassa. Sitten viikonloppuna alkoi viisaudenhammas oireilemaan ja sen poiston jälkeen ei sitten pystynyt lähtemään. Eikä huvittanu yksinkään mennä.
Mut kohtahan on jo joulu!
1. syyskuuta 2012
Job lose!
Eilen oli viimeinen päivä kesätöissä. Koko elokuun ajan oli jo aika hiljaista, että ei tullut yllätyksenä, ettei sopimusta jatkettu. Mutta olihan tuo neljän kuukauden pesti ihan jees, kun alunperin oli parista viikosta puhetta.
Nyt on sitten kesäloman aika. Jos sitä lähtis savossa ja/tai pohjoisessa käymään. Oikeestihan kyse on työttömyydestä, mutta kivempi puhua lomasta. Tosin kun ikkunasta pihalle katsoo, niin voi jo melkein puhua syyslomasta. Lehdet ovat jo alkaneet kellastua ja vettä sataa. Ellei kohta saavu takakesä!
Sadepäivän voipi käyttää vaikka viime viikolla Prisman verkkokaupan avajaisista ostetun Playstation 3:n peluuseen. Pääsen vihdoin kokemaan yhden lempipelisarjani, Metal Gear Solidin, neljännen osan. Ja onhan tuota tullut jo odoteltua, kun peli julkaistiin jo 2008.
Mutta saapa nähdä mitä sitä on tulevaisuudessa luvassa. Tuleeko pitempi työttömyyskausi vai olisiko seuraava paikka luvassa jo ensi viikolla. Ajatuksia ja ideoita erinäisten asioiden toteuttamiseen olisi, mutta saas nähdä osaanko tarttua toimeen vai passivoidunko taas tietokoneen ääreen.
Nyt on sitten kesäloman aika. Jos sitä lähtis savossa ja/tai pohjoisessa käymään. Oikeestihan kyse on työttömyydestä, mutta kivempi puhua lomasta. Tosin kun ikkunasta pihalle katsoo, niin voi jo melkein puhua syyslomasta. Lehdet ovat jo alkaneet kellastua ja vettä sataa. Ellei kohta saavu takakesä!
Sadepäivän voipi käyttää vaikka viime viikolla Prisman verkkokaupan avajaisista ostetun Playstation 3:n peluuseen. Pääsen vihdoin kokemaan yhden lempipelisarjani, Metal Gear Solidin, neljännen osan. Ja onhan tuota tullut jo odoteltua, kun peli julkaistiin jo 2008.
Takatukka on paras. Ja viikset. |
16. heinäkuuta 2012
Raja on ylitetty
Tuli tuossa viikonloppuna hommattua ja pelattua Spec Ops: The Line. Sinällään erikoista, että humoristisiin arvosteluihin keskittyvä Yahtzee saisi minut kiinnostuneeksi näinkin tavanomaiselta ja tylsältä näyttävään peliin. Sotapeli, suojasta toiseen etenemistä, ammutaan minigunilla helikopterin kyydistä, räjähdyksiä ja raskas rokki soi taustalla. Eikö näitä ole jo ihan tarpeeksi? Mutta mitä pelikuva ei kerro, on tarina.
Juoni ei ole tyypillistä Call Of Dutyjen aivot narikkaan ja narikka avantoon mäiskettä, vaan peli näyttää hyvin tummaan sävyyn sodan pahimmat puolet vähän aikuisempaan makuun. Tarina onkin tämän pelin myyntivalttia, sillä itse pelaaminen on jo miljoonaan kertaan nähtyä huttua. Sinällään ihan toimivaa räiskintää, mutta ei millään pääse juonensa tasolle. Harmi, kun olisi tehnyt mieli kokea tarina uudestaan, mutta pelaaminen ei iske niin paljon, että jaksaisi.
"I don't want to set the world on fire..." |
Peli itsessään alkaa hitaanlaisesti. Parin ekan tunnin aikana ei tapahdu oikein mitään mielenkiintoista, paitsi että yhdessä kohdassa soi Deep Purplen "Hush" taustamusiikkina. Mutta ensimmäisen ison käännekohdan jälkeen pelin tarina ottaa uuden suunnan ja muuttuu ahdistavaksi, mutta kiinnostavaksi. Vahva ääninäyttely jo luo itsessään tunnelmaa.
Tekisi mieli suositella tätä kaikille, mutta lattea pelattavuus ja lyhkäisen keston (7h) takia en itsekkään täyttä hintaa olisi valmis maksamaan. Mutta siihen pariin kymppiin tämä antoi ihan hyvää viihdettä viikonlopuksi.
30. kesäkuuta 2012
Rakas päiväkirja...
Vietettiin eilen naisen kanssa meidän 5-vuotispäivää. Käytiin Naantalin kylpylä katsastamassa ja sen jälkeen raflaan syömään. Ravintola oli odotuksia parempi! Itse otin alkupalaksi lohimoussea ja pääruoaksi härkäpihvin, nainen jokirapua ja ankkaa. Ja tulipa kerrankin maistettua punaviiniä, josta oikeasti pidin.
Nytpä sitten jäin viikoksi yksin, kun nainen lähti isovanhempiensa mökille. Viikon ohjelmassa on varmaankin luvassa töiden lisäksi tietokoneella istumista ja pelaamista. Aaaaaaall week. Huomasin viime viikolla, että siitä on kulunut kymmenen vuotta, kun perustettiin kaverin kanssa "pelifirma". Otin sitten häneen yhteyttä, että voisi juhlavuoden kunniaksi tehdä taas pelin. Suunnitteluvaihe on käynnissä ja jollei satu liiankin tuttu alkulässähdys (eli mielenkiinto loppuu, kun ideasta pitäisi alkaa toteuttamaan) niin pelin julkaisupäiväksi alustavasti lyötiin 1.1.2013. Aikaa yhden pelin tekoon on siis about sama, mitä kymmenen vuotta sitten meni neljän tekoon. Tällä viikolla olisi hyvin aikaa suunnitteluun.
Telkkarista tulee Huutokaupan metsästäjät -maratooni. Texasin versio vieläpä, jota en ole ennen nähnyt, joten päivä on mennyt noita sivusilmällä katsoen. Alkuperäistä tulee seurattua, mutta tuota ei ole jaksanut. Nuo hahmot on semmosia, joista ei tykkää. Lisäksi kaikki on niin hirvittävän lihavia, että sääliksi käy, kun tuskin elävät edes kuusikymppisiksi (everything is big in texas). Tuo yksikin musta mies valittaa jatkuvasti, että elä osta, kun joutuis töitä tekemään! Vähän kyllä epäilyttää noiden tekemät hinta-arviot, veikkaan että aika yläkanttiin sanovat...
Kohta voisi korkata Walking Dead pelin toisen episodin. Eka oli jo melkein lähdemateriaalin arvoista kamaa, joten odotukset on korkeat.
Nytpä sitten jäin viikoksi yksin, kun nainen lähti isovanhempiensa mökille. Viikon ohjelmassa on varmaankin luvassa töiden lisäksi tietokoneella istumista ja pelaamista. Aaaaaaall week. Huomasin viime viikolla, että siitä on kulunut kymmenen vuotta, kun perustettiin kaverin kanssa "pelifirma". Otin sitten häneen yhteyttä, että voisi juhlavuoden kunniaksi tehdä taas pelin. Suunnitteluvaihe on käynnissä ja jollei satu liiankin tuttu alkulässähdys (eli mielenkiinto loppuu, kun ideasta pitäisi alkaa toteuttamaan) niin pelin julkaisupäiväksi alustavasti lyötiin 1.1.2013. Aikaa yhden pelin tekoon on siis about sama, mitä kymmenen vuotta sitten meni neljän tekoon. Tällä viikolla olisi hyvin aikaa suunnitteluun.
Telkkarista tulee Huutokaupan metsästäjät -maratooni. Texasin versio vieläpä, jota en ole ennen nähnyt, joten päivä on mennyt noita sivusilmällä katsoen. Alkuperäistä tulee seurattua, mutta tuota ei ole jaksanut. Nuo hahmot on semmosia, joista ei tykkää. Lisäksi kaikki on niin hirvittävän lihavia, että sääliksi käy, kun tuskin elävät edes kuusikymppisiksi (everything is big in texas). Tuo yksikin musta mies valittaa jatkuvasti, että elä osta, kun joutuis töitä tekemään! Vähän kyllä epäilyttää noiden tekemät hinta-arviot, veikkaan että aika yläkanttiin sanovat...
Kohta voisi korkata Walking Dead pelin toisen episodin. Eka oli jo melkein lähdemateriaalin arvoista kamaa, joten odotukset on korkeat.
23. kesäkuuta 2012
Perinteistä juhannuksen viettoa
Keskikesän juhlaa vaan kaikille! Mukavasti on mennyt tämä pidennetty viikonloppu. Eilen käytiin vähän luonnossa, saunassa ja illalla grillattiin oheisia tuotoksia. Varsinkin aurajuustotäytteiset herkkusienet ovat aivan loistavia! Ihan hyvä ostos oli sähkögrilli, vaikkei huikean tehokas olekkaan. Tänäänkin luvassa grillailua, mutta lihavartaiden tilalla on perinteisempää makkaraa sekä lisänä uusia perunoita ja halloum-juustoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)